Talouteen liittyvät asiat

Ikääntyminen ravistelee usein monen kukkaroa: syntyy terveydenhuoltomenoja ja lääkemenoja. Kaikkea ei jaksa eikä pysty itse tekemään ja joutuu palkkaamaan esimerkiksi siivoojan tai nurmikon leikkaajan. Ilmaisia palveluita ei juurikaan ole olemassa lukuun ottamatta vapaaehtois- ja läheisten apua. Lisäksi jossain vaiheessa voi eteen tulla tilanne, ettei raha-asioista enää pystykään itse huolehtimaan.

Edunvalvonta

Edunvalvoja tulee tarpeeseen siinä vaiheessa, jos toimintakykysi laskee esimerkiksi jonkun sairauden tai onnettomuuden takia, etkä pysty enää itse asioistasi huolehtimaan. Jos haet edunvalvontaa itsellesi, sen määräämisestä vastaa aina maistraatti ja tehtävässä voi toimia joku omainen/läheinen tai sitten yleinen edunvalvoja. Mikäli joku muu hakee sinulle edunvalvontaa, vastaa määräämisestä tuomioistuin.

Edunvalvojan määrääminen ei yleensä rajoita päämiehen toimintakelpoisuutta. Toimintakelpoisuuden rajoittaminen tulee kyseeseen vain niissä tapauksissa, kun päämiehen tärkeät edut ovat vaarassa, eikä yksin edunvalvojan määrääminen riitä niitä turvaamaan. Käytännössä toimintakelpoisuuden rajoittaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuomioistuin päättää ettei henkilöllä ole oikeutta ottaa velkaa tai lahjoittaa asuntoaan. Äärimmäisissä tilanteissa henkilö voidaan myös todeta vajaavaltaiseksi. 

Edunvalvontavaltuutus on varautumista tulevaisuuteen. Se on valtakirja jolla voit valtuuttaa haluamasi henkilön hoitamaan raha-asioitasi silloin, kun et siihen enää itse kykene jonkun sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden takia. Valtakirja astuu voimaan vasta sitten, kun et enää raha-asioistasi pysty yksin huolehtimaan. Tällöin valitsemasi henkilö (eli valtuutettu) hakee maistraatista valtakirjan vireillepanoa. Toimintakyvyn alentuminen tulee todentaa vielä lääkärissä, eli sinun tulee pyytää lääkärinlausunto asiasta.

Lisätietoa edunvalvonnasta, sen hakemisesta sekä kustannuksista, voit lukea alla olevista linkeistä.

Vaihtoehdot edunvalvonnalle

Mitä edunvalvonta maksaa

Edunvalvontavaltuutus

Eläke:

Kun olet jäämässä eläkkeelle, tee eläkehakemus. Jokaista eläkelajia varten on oma hakemuksensa. Eläkepäätöksen saat yleensä siitä eläkelaitoksesta, jossa sinulla on eniten ansiota kahden viimeisen kalenterivuoden ajalta. Sama eläkelaitos myös maksaa eläkkeen ja vastaa päätöstä koskeviin kysymyksiisi.

Jos eläkkeesi tai korvauksesi eivät ylitä kansaneläkkeen tai takuueläkkeen tulorajaa tai sinulle ei ole kertynyt työeläkettä ollenkaan, voit hakea Kelan eläkkeitä. Kela maksaa kansaneläkettä. Kansaneläke voi olla työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä. Kela voi maksaa sinulle myös takuueläkettä. 

Leskeneläke auttaa taloudellisissa asioissa selviytymisessä surun kohdatessa puolison kuoltua. Leskeneläkkeen saamisen edellytys on, että olet ollut puolisosi kanssa avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Kela maksaa leskeneläkettä vain alle 65-vuotiaalle leskelle, työeläkelaitokset taas maksavat leskeneläkettä ilman ikärajaa. Leskeneläkettä tulee hakea aina itse, sillä sitä ei myönnetä automaattisesti.

Lisätietoa eläkkeistä ja niiden hakemisesta löydät alla olevista linkeistä.

Keskimääräiset eläkkeet

Kansaneläke

Kansaneläke vai työeläke?

Leskeneläke

Leskeneläkkeen määrä ja maksaminen

Perhe-eläke

Paljonko saan eläkettä?

Eläkelaskuri

Tuet

Kelan eläkkeensaajanhoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuen tarkoitus on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan jokapäiväistä elämää, toimintakyvyn ylläpitämistä, kuntoutusta ja hoitoa. Hoitotuen saaminen edellyttää, että toimintakykysi on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää henkilön kykyä huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Pelkkä työkyvyn menettäminen ei kuitenkaan hoitotukeen oikeuta, eli pelkän kotityöavun ja asiointiavun perusteella hoitotukea ei myönnetä. Eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu kolmeen ryhmään avuntarpeen tai ohjauksen ja valvonnan tarpeen mukaan. Tulot ja varallisuus eivät vaikuta hoitotuen saamiseen.

Lisätietoa Eläkettä saavan hoitotuesta löydät alla olevasta linkistä.

Eläkkeen saajan hoitotuki

Kelan eläkkeensaajan asumistuki

Oletko jo selvittänyt, onko sinulla oikeutta asumistukeen? Eläkkeensaajan asumistukea voi saada vakinaisesti Suomessa asuva, pienituloinen henkilö, joka saa jotain seuraavista eläkkeistä:

  • Kelan tai työeläkelaitoksen maksama vanhuuseläke

  • varhennettu vanhuuseläke

  • työuraeläke

  • työkyvyttömyyseläke (myös määräaikainen kuntoutustuki) tai leskeneläke

  • Kelan maksama takuueläke

  • tapaturmavakuutuksen tai liikennevahingon perusteella maksettava, täyteen työkyvyttömyyteen perustuva eläke tai leskeneläke

  • sotilastapaturma- tai sotilasvammalain perusteella maksettava, täyteen työkyvyttömyyteen perustuva eläke tai leskeneläke

  • vastaavat etuudet ulkomailta

Jos sinä ja puolisosi, molemmat, saatte eläkkeensaajan asumistukeen oikeuttavia eläkkeitä tai korvauksia, teidän pitää hakea eläkkeensaajan asumistukea yhteisesti. Tällöin Kela maksaa tuen teille puoliksi. Jos olet avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa ja toisella teistä on oikeus eläkkeensaajan asumistukeen, Kela maksaa koko tuen hänelle.

Lisätietoja asumistuesta, sekä asumistukilaskurin löydät alla olevista linkeistä.

Eläkkeen saajan asumistuki

Asumistukilaskuri

Omaishoidontuki

Autatko sinä omaistasi tai läheistäsi päivittäisiin toimiin liittyvissä asioissa, kuten esimerkiksi ruokailuissa, pukeutumisessa, peseytymisessä tai lääkkeiden otossa? Silloin voit olla omaishoidon tukeen oikeutettu omaishoitaja! Omaishoidontuki on kokonaisuus joka muodostuu hoidettavalle annetuista tarvittavista palveluista, sekä hoitajalle maksettavasta palkkiosta, vapaasta sekä muista lisäavuista. Omaishoidontuen tarkoituksena on mahdollistaa sairastuneen kotona asuminen sekä tukea omaishoitajaa jaksamaan arvokkaassa työssään. Omaishoidontuki on määrärahasidonnainen palvelu ja sen myöntäminen perustuu aina ammattilaisen arvioon.

Lisätietoa omaishoidon tuesta löydät alla olevista linkeistä. Lisätietoa saat  myös soittamalla Wiisariin.

Omaishoito

Omaishoitajalle

Toimeentulotuki:

Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jota voit saada silloin kun tulosi eivät riitä välttämättömiin päivittäisiin menoihin. Ennen toimeentulotuen hakemista sinun tulisikin selvittää onko sinulla oikeus esimerkiksi asumistukeen tai eläkettä saavan hoitotukeen. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Kunnan sosiaalitoimi taas voi harkintansa mukaan myöntää täydentävää ja harkinnanvaraista toimeentulotukea.

Toimeentulotuki

Toimeentulotukilaskuri

Kotitalousvähennykset:

Käykö luonasi siivooja, pihatöiden tekijä tai oletko esimerkiksi tarvinnut apua tietotekniikkalaitteiden asennuksessa tai kodin remonteissa? Tiesithän, että voit saada kotiin ostetuista palveluista kotitalousvähennystä?

Kotitalousvähennys pitää hakea aina itse ilmoittamalla työt ja niiden kustannukset esitäytettyyn veroilmoitukseen. Näin verottaja osaa tehdä vähennyksen suoraan veroon ja sinä saat hyödyn veronpalautuksissa. Sinun on myös mahdollista hakea ennakonpidätysprosentin alentamista kotitalousvähennyksen perusteella, jolloin saat muutoksen verokorttiin sille vuodelle kun vähennykseen oikeutettavia menoja syntyy.

Kotitalousvähennyksen määrä saattaa vaihdella vuosittain. Vuonna 2018 sen määrä on 50% ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksamastasi työkorvauksesta tai 20% maksamastasi palkasta sekä palkan sivukulut. Vähennys voi olla yhtä henkilöä kohden korkeintaan 2700 € vuodessa ja siihen sisältyy 100 € omavastuu.

Kotitalousvähennyksen lisäksi sinulla saattaa olla mahdollisuus myös kotiin ostettuihin sosiaalipalveluihin ilman arvonlisäveroa. 

Lisätiedot kotitalousvähennyksestä löydät alla olevista linkeistä.

Kotitalousvähennys

Taulukko kysytyimmistä kotitalousvähennyksistä